Kesäloma
Ah, mikä autuus! Kesäloma. Kesäloman on oltava kyllä perinteisen palkansaajan parasta aikaa.
Kesälomalaisen elämää on nyt tullut vietettyä muutama viikko, viikko vielä tätä lomasarjaa edessä. Tänä vuonna kesälomalla on paljon kotoiltu, syöty jäätelöä, sukuloitu, ajettu yksi ex tempore road trip kotimaassa, käyty Tallinnan vanhassa kaupungissa ja kerätty mansikoita, paljon mansikoita. Levollinen fiilis kuvaa tätä laiskiaista parhaiten - on tullut levättyä paljon ja on toisaalta ollut kiva kehitellä tekemistä lomapäivälle aina lennosta.
Yleensä tässä taloudessa on buukattu kesälomareissut etelään jo hyvissä ajoin, mutta tänä vuonna poikkeuksellisesti päätettiin jäädä kotiin ja skipata ulkomaanreissu. Päällimmäisenä syynä se, että ei tahdottu oikein löytää avomiehen, P:n, kanssa kriteereihin & lomabudjettiin sopivaa kohdetta Euroopasta. Säästetään nyt kerääntynyt matkabudjetti ja jatketaan säästämistä niin paljon, että päästään lähtemään seuraavaksi rapakon taakse.
Itse ajattelin vielä ennen kesäloman alkua, että tästä lomasta on tulossa joko suuri succée tai katastrofi. Suomen suven sielunmaailmaa on tunnetusti ollut haastava ennustaa ja lomasää koto-Suomessa voi olla mitä tahansa helteen ja räntäsateen väliltä. 44 neliön yksiössä voi olla liian vähän neliöitä kahdelle samaan aikaan lomailevalle tai sitten leppoisa lomarytmi saa meistä kuorittua kodinhengettäriä, jotka ottavat kaiken ilon irti suunnittelemattomista päivistä. Kahden viikon empiirinen tutkimus on osoittanut, että ko. ratkaisu oli ennemmin succée kuin katastrofi. Yksiöstä pääsee aina pois ja mieli lepää, kun loma ei ole täyteen ahdettu ohjelmaa. Oikein buenoa. Onneksi vielä viikko, ennen kuin palaan töihin tuuraamaan kollegaa omien töiden kylkeen.
Nyt lähden könkkäämään vedenkeittimelle päin, tankkaamaan päivän kuudennen kupin teetä. Tähänastisen loman ehkä reippain saavutus oli lähteä eilen ja tänään keräämään mansikoita pellolta. Nyt on sitten kyykkyjumppaa tehty ainakin 400 toiston verran ja jalkojen tilalla rautakanget. Ehkä ne siitä joskus palautuvat.
Kesälomalaisen elämää on nyt tullut vietettyä muutama viikko, viikko vielä tätä lomasarjaa edessä. Tänä vuonna kesälomalla on paljon kotoiltu, syöty jäätelöä, sukuloitu, ajettu yksi ex tempore road trip kotimaassa, käyty Tallinnan vanhassa kaupungissa ja kerätty mansikoita, paljon mansikoita. Levollinen fiilis kuvaa tätä laiskiaista parhaiten - on tullut levättyä paljon ja on toisaalta ollut kiva kehitellä tekemistä lomapäivälle aina lennosta.
 |
Itse ajattelin vielä ennen kesäloman alkua, että tästä lomasta on tulossa joko suuri succée tai katastrofi. Suomen suven sielunmaailmaa on tunnetusti ollut haastava ennustaa ja lomasää koto-Suomessa voi olla mitä tahansa helteen ja räntäsateen väliltä. 44 neliön yksiössä voi olla liian vähän neliöitä kahdelle samaan aikaan lomailevalle tai sitten leppoisa lomarytmi saa meistä kuorittua kodinhengettäriä, jotka ottavat kaiken ilon irti suunnittelemattomista päivistä. Kahden viikon empiirinen tutkimus on osoittanut, että ko. ratkaisu oli ennemmin succée kuin katastrofi. Yksiöstä pääsee aina pois ja mieli lepää, kun loma ei ole täyteen ahdettu ohjelmaa. Oikein buenoa. Onneksi vielä viikko, ennen kuin palaan töihin tuuraamaan kollegaa omien töiden kylkeen.
Nyt lähden könkkäämään vedenkeittimelle päin, tankkaamaan päivän kuudennen kupin teetä. Tähänastisen loman ehkä reippain saavutus oli lähteä eilen ja tänään keräämään mansikoita pellolta. Nyt on sitten kyykkyjumppaa tehty ainakin 400 toiston verran ja jalkojen tilalla rautakanget. Ehkä ne siitä joskus palautuvat.
Kommentit
Lähetä kommentti